Miten PK-yrityksiä kannustetaan kasvuun ja työllistämiseen? Tutustuimme tuoreeseen PK-yritysbarometriin 2020 ja löysimme sen rahoitusosiosta muutaman mielenkiintoisen seikan.
Kansantaloutemme kehityksen kannalta merkittävin asia on työllisyyden kehittyminen ja sen sisällä työpaikkojen syntyminen. Tilastollinen fakta on se, että kuluvan vuosituhannen aikana alle 50 henkeä työllistävät yritykset ovat synnyttäneen 87.516 uutta työpaikkaa, kun samana ajan jaksona yli tuhat henkeä työllistävät suuryritykset ovat vähentäneet työpaikkoja 22.630 kappaletta. Mikään ei viittaa siihen, että yllä mainittu kehityssuunta olisi muuttumassa. Tästä tosiasiasta huolimatta poliitikot ja päättäjät eivät ole nostanut asiaa kunnolla tikunnokkaan. Sen sijaan keskustellaan yritystukien vähentämisestä tai poistamisesta. Kysymys kuuluukin: mistä nämä tuet olisi syytä poistaa ja mihin niitä pitäisi kohdistaa?
PK-yritysten kasvuun vaikuttavista kehittämistarpeista merkittävimpiä ovat myynti, markkinointi ja henkilöstön kehittäminen, unohtamatta rahoitus- ja talousosaamista. Kansainvälistyvissä yrityksissä rahoitusosaamisen ja rahoituspalveluiden tarve on erittäin suuri.
Rahoituksen tarve liittyy investointien lisäksi pääsääntöisesti käyttöpääomaan, jota tarvitaan yrityksen kasvun rahoittamiseen. Kaikista yrityksistä joka kolmas ja yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä jo joka neljäs aikoo ottaa ulkoista rahoitusta.
Syksyn 2020 PK-yritysbarometrin mukaan syitä sille, että yritys ei hae ulkoista rahoitusta ovat kireät vakuusvaatimukset, rahan korkea hinta, rahoituksen vaikea saatavuus, laina-ajan lyhyys, sekä vientisaatavien vakuuttamisen saatavuus. Huomionarvoista kyseissä barometrin kohdassa on se, että jopa 40 % yrityksistä jättää ulkoisen rahoituksen hakematta jostain muusta kuin edellä mainituista syistä. Mitä nämä muut syyt ovat?
Voisiko olla niin, että rahoitusta ei viitsitä tai haluta hakea, koska sitä ei entisiin kokemuksiin perustuen ole kuitenkaan saatavilla? ELY-keskus ei myönnä tukea, eikä Finnvera takaa lainaa ilman pankin luottopäätöstä. Pankit puolestaan usein edellyttävät Finnveran takausta luottopäätöksessään. Jos pankeilla ei ole rahkeita tai halua myöntää lainaa, ei yritys siis saa myöskään Finnveraa takaajaksi. Melkoinen kehä.
Barometrin mukaan vain 2 % yrityksistä aikoo käyttää joukkorahoitusta. Tämä viittaa siihen, että kyseinen rahoitusmuoto on edelleen monelle yritykselle melko tuntematon. On myös syytä kysyä, miksi yritysten tukimuodot eivät sovellu käytettäväksi vaihtoehtoisten rahoituspalvelujen kanssa, vaan yritykset ohjataan aina pankin pakeille. Tukien karsimisen sijaan voisi olla järkevää miettiä niiden erityistä kohdistamista työllistäville PK-yrityksille ja valtion takausten osalta pitäisi pankkilainojen ohella mukaan saada myös vaihtoehtoisia rahoitusyhtiöitä ja rahoitusmuotoja. Finnveralla olisi nyt tuhannen taalan paikka olla osarahoittajana myös ilman, että pankki on yhtenä osapuolena!
Monella kasvuhakuisella yrityksellä suhdannenäkymät ovat jo selkeästi positiivisia pahimman Covid-kuopan jälkeen, joten myös rahoituksen ja erityisesti käyttöpääoman tarve kasvaa. Vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja tarjoavilla palvelun tuottajilla onkin nyt paljon työsarkaa omien palveluidensa tunnettuuden nostamisen osalta PK-yrityskentässä.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nousu Capitalin yrityslainojen markkinapaikka toimii, ole meihin yhteydessä! Autamme rahoituksen hakemisessa myös muualta kuin markkinapaikkamme kautta.
Lue lisää Nousun rahoitusratkaisuista täältä.
Esa Närhi
esa.narhi@nousucapital.fi
LinkedIn
Esa Närhi on Nousu Capitalin rahoituskierroksista vastaava johtaja.
Muita aiheeseen liittyviä blogejamme löydät täältä.
