Rahoituksen saatavuudesta on kirjoitettu paljon viime päivinä. Pankkien viesti on selvä: hyvät hankkeet saavat kyllä rahoitusta. Harmi vain, että sääntelyn myötä tuo hyvän hankkeen määritelmä on kaiken aikaa kiristynyt. Monet sellaiset hankkeet, jotka saivat rahoitusta vielä 5-10 vuotta sitten eivät enää saisi rahoitusta. Itse asiassa pitäisi puhua yrityksistä, eikä hankkeista. Ellei rahoitusta hakeva yritys täytä pankin rahoituskriteereitä, hankkeen hyvyydellä ei ole merkitystä päätöksen kannalta.
Kun rahoitusmarkkina ei toimi kunnolla, on yleensä julkisen vallan tehtävä korjata markkinapuutetta. Suomessa tämä tehtävä lankeaa Finnvera Oyj:lle. Lainsäädäännön mukaan sen toiminta tulee suunnata korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Kun yhtiön pk-yritysten rahoituksesta valtaosa on nykyisin takauksia, tämä tavoite jää pääosin toteutumatta. Finnveran rahoituksen monipuolistamiseen kannustaa myös Työ- ja elinkeinoministeriön 2024 teettämässä ulkopuolisessa arvioinnissa annettu suositus kohdennetun riskinoton lisäämisestä.
Finnveralla olisi nyt oiva tilaisuus totuttaa perustehtäväänsä lisäämällä suoraa lainoitusvolyymia erityisesti kasvuhakuisten yritysten hankkeissa. Finnvera voisi rohkeasti tehdä omat analyysit yritysten rahoituskelpoisuudesta ja tehdä lainatarjouksen. Sen jälkeen pankeilla olisi mahdollisuus ottaa rahoitusvastuuta itselleen tai todeta, ettei pankkirahoitus ole mahdollista. Parhain vaikutus saataisiin, jos Finnveran rahoitus voisi olla ns. juniorilainaa (esim. 100-300 t€), joka parantaisi yrityksen omavaraisuutta ja siten edesauttaisi pankkirahoituksen saatavuutta. Tällä hetkellä yrityksen heikko omavaraisuus on usein suurin este pankkirahoituksen saatavuudelle.
Kohdennettuun riskinoton lisäämiseen yhtiöllä on mitä parhaimmat edellytykset. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sen kotimaan toiminnan rahoitus on näyttänyt voittoa reilut 240 M€. Samanaikaisesti sen puskurirahasto on kasvanut valtion ja EIR:n avokätisten tappiokorvausten ansiosta tämän vuoden syyskuun lopussa jo 470 M€:oon, missä on kasvua kymmenessä vuodessa reilu 300 M€. Rahasto kattaa nyt lähes 20 % vastuukannasta ja lähes puolet vuosittaisesta myöntämisestä.
Ehdotankin, että Finnvera käynnistäisi ainakin 100 milj. euron suuruisen juniorlainakokeilun, kuten alkuvuonna se toteutti Mikrolaina-hankkeen. Vuoden päästä voitaisiin jo nähdä, mikä vaikutus tällä on ollut rahoituksen saatavuuteen. Tämän suuruiseen riskinottoon yhtiöllä on nyt hyvät edellytykset. Kun puhutaan, että nyt tarvitaan rohkeita yrittäjiä, niin yhtä paljon tarvitaan myös rohkeita rahoittajia.
Kari Villikka
kari.villikka@nousucapital.fi
Kari Villikka on Nousu Capitalin Senior Advisor, joka auttaa asiakkaitamme erityisesti rahoitusstrategioiden tekemisessä, kasvurahaa hakevien yritysten analysoinnissa ja rahoituksen hakemisessa.
