Pankit painottavat pk-yritysten rahoituksessa velanhoitokykyä sekä vakavaraisuutta ja omia pääomia. Näiden lisäksi tarkastellaan laadullisia elementtejä. Vasta tämän jälkeen katsotaan vakuuksia ja pohditaan riskin pienentämistä. Kun yleinen viesti kentältä on, että pankit pyrkivät parantamaan asiakaskannan reittauksia, silloin osa yrityksistä ei saa rahoitusta edes julkisten takausten avulla. Tämä ongelma koskee erityisesti ns. käänneyhtiöitä, joilla ongelmat alkavat olla takanapäin ja uusi kasvuvaihe on jo näkyvissä.
Yritysten (pl. asuntoyhtiöt) lainakanta oli lokakuun lopussa reilut 57 miljardia euroa. Tässä on laskua noin 3 mrd. euroa puolentoista vuoden aikana. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, paljonko tästä on pk-yritysten osuus, koska luotettavaa tilastotietoa ei vielä ole olemassa. Virallisen tiedon puuttuessa esitän oman arvioni, joka on noin 20 mrd. euroa perustuen eri lähteistä kerättyihin tiedonmurusiin. Mutta kuinka paljon tästä on katettu erilaisilla julkisilla takauksilla?
EIP-ryhmän tarjoamat riskinjakosopimukset ovat olleet käytössä jo useamman vuoden ajan ja suomalaiset pankit ovat niiden puitteissa sopineet noin 2,2 mrd. euron lainasopimukset pk-yrityksille. Uusin EGF-ohjelma lisää tätä maksimivolyymiä vielä noin 800 miljoonaa euroa. Osaa näistä lainoista on jo lyhennetty ja osa on vielä nostamatta, mutta takausten piirissä olevasta luottokannasta ei saa tietoja liikesalaisuuteen vedoten. Oma arvioni on, että EIP-ryhmän takauksilla katettu lainakanta lienee korkeintaan 1,5 mrd. euroa. Lisäksi Finnveran takaamia luottoja lienee yhteensä enintään 2,5 mrd. euroa. Kokonaisuutena julkisilla takauksilla lienee katettu noin 3,5 mrd. euron lainat, kun tiedossa olevat päällekkäisyydet poistetaan.
Julkisten tahojen takaama lainakanta lienee näin ollen 15-20 % koko pk-yritysten lainakannasta. Mutta onko tämä osuus liian pieni, sopiva, vaiko liian suuri? Julkiset tahot osallistuvat pk-yritysten rahoitukseen yleensä takauksilla. Siihen on monia syitä, mutta ovatko takaukset enää relevantteja tulevaisuudessa?
Jatkossa julkisten takausten merkitys pk-yritysten rahoituksessa vähenee pankkien korostaessa entistä enemmän rahoituksessa muita tekijöitä kuin vakuuksia. Niinpä esim. Finnveran tulisi jatkossa lisätä rahoituksessaan entistä enemmän lainoja takausten sijaan, kuten myös Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki totesi Kauppalehdessä 30.12.2021 julkaistussa kirjoituksessaan.
Toimiva esimerkki löytyy vaikkapa Ruotsista: Almi Företagspartner AB operoi pääosin lainoin. Jos Finnvera lisäisi suoraa lainoitustaan, moni elinkelpoiseksi arvioitu yritys saisi tarvitsemansa kasvurahoituksen, vaikka historian luvut ja niihin perustuvat reittaukset eivät olisikaan hyvät. Sopivia ja ammattimaisesti toimivia riskinjakajia ja -arvioijia löytyy myös pankkisektorin ulkopuolelta.
Kari Villikka
LinkedIn
Kari Villikka on Nousu Capitalin Senior Advisor, joka auttaa asiakkaitamme erityisesti rahoitusstrategioiden tekemisessä, kasvurahaa hakevien yritysten analysoinnissa ja rahoituksen hakemisessa.
