Kevään 2023 Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että vähitellen monipuolistumassa ollut yritysrahoitus on kokenut takaiskun. Pk-yritykset joutuvat turvautumaan aiempaa useammin pankin rahoituspalveluihin. Tämä on huolestuttavaa, sillä perinteisen pankkirahoituksen saatavuus uhkaa hankaloitua lisääntyvän regulaation takia.
Pankkien luotonannon keskeisenä kriteerinä on yrityksen luottokelpoisuus. Se muodostuu laadullisten elementtien ja taloudellisten lukujen kokonaisuudesta, jossa huomioidaan myös ennusteet. Luotonanto perustuu siis riittävään velanhoitokykyyn – ei vakuuksiin. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran julkistamissa rahoituslinjauksissa todetaan takausten olevan ensisijainen rahoitusmuoto. Jatketaan siis Covid-pandemian alkuaikoina lanseerattua slogania ”pankit jakaa – Finnvera takaa”.
Takauksiin pidättäytyminen ei monipuolista rahoitustarjontaa, vaan se ylläpitää muutenkin pankkikeskeistä rahoitustarjontaa. Se on myös synnyttämässä kahta ongelmaa. Ensinnäkin rahoituksen hinta nousee suoraa luotonantoa korkeammaksi, kun pankit eivät huomioi hinnoittelussaan riittävästi takausten vaikutusta. Toiseksi yhteisiä vakuuksia käytettäessä ollaan luomassa vakuuspulaa, kun takausta vastaava osuus vakuuksista käytetään takaajan hyväksi. Viitteitä on myös siitä, että takauksia haetaan varmuuden vuoksi, kun asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa pankkia.
Pk-yritysten rahoitustarjonnan yksipuolistumista on vauhdittanut myös TyeL-yhtiöiden vetäytyminen pk-yritysten rahoituksesta käytännössä kokonaan. Vielä 10-15 vuotta sitten ne olivat usein mukana kolmantena rahoittajana pankin ja Finnveran rinnalla.
Rahoituksen hiipumiseen lienee vaikuttanut eniten yhtiöiden arviot toiminnan tehottomuudesta tai työläydestä suhteessa rahoitusvolyymiin. Kun nykyään on tarjolla runsaasti ulkopuolista yritysten analysointipalvelua rahoitusmuistioineen, soisi myös eläkeyhtiöiden aktivoituvan uudelleen tähän ”isänmaalliseen” tehtävään. Syntyyhän valtaosa uusista työpaikoista juuri pk-yrityksiin. Riittävän monipuolisen yritysrahoituksen mahdollistaminen pitäisi jatkossa olla nykyistä korostetummin valtion elinkeinopoliittisessa intressissä. Tässä olisi myös uudella hallituksella mietinnän paikka.
Rahoitusmarkkinoiden monipuolistuminen edellyttäisi siis eläkeyhtiöiden lainoitustoiminnan ja Finnveran suoran rahoituksen merkittävää lisäämistä. Hyvänä askeleena tähän suuntaan on jo Finnveran uudet vakuudettomat pk-yritysten ilmasto- ja ympäristölainat sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainat. Toivottavaa olisi, että Finnvera olisi muissakin hankkeissa ”kirittämässä” pankkien luotonantoa suorilla lainoilla esimerkiksi Ruotsin mallin mukaan – kun muutenkin vertaamme mielellämme itseämme Ruotsiin.
Almi Företagspartner AB on Ruotsin valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se on emoyhtiö konsernille, joka koostuu mm. 16:sta alueellisesta tytäryhtiöstä. Alueellisten tytäryhtiöiden myöntämät lainat täydentävät markkinoita. Ne eivät kilpaile pankkien tai muiden yksityisten toimijoiden kanssa. Almin laina toimii usein riskilainana, jolloin se ottaa suuremman vakuusriskin ja siten korko on keskimääräistä pankkikorkoa korkeampi. Monissa tapauksissa Almin laina voi olla ratkaiseva pankille myös lainan myöntämisessä – toisin kuin takaus.
Kari Villikka
kari.villikka@nousucapital.fi
Kari Villikka on Nousu Capitalin Senior Advisor, joka auttaa asiakkaitamme erityisesti rahoitusstrategioiden tekemisessä, kasvurahaa hakevien yritysten analysoinnissa ja rahoituksen hakemisessa.
