Kirjaudu sisään

Rahoituksen saatavuus on aina ollut ongelma

Uusimmassa Pk-barometrissä kerrottiin pk-yritysten rahoituksen saatavuuden heikentyneen. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä se ollut aina heikkoa ehkä 1980-luvun loppuvaihetta lukuun ottamatta. Mutta katsotaanpa asiaa hieman pidemmällä perspektiivillä.  

Suomen Pankki sääteli kaikkea luotonantoa aina 1980-luvun lopulle asti. Yritykset eivät välttämättä saaneet lainaa, vaikka vakuuksia olisi ollutkin. Keskimääräistä huonompi tilanne oli kehitysalueilla, joissa vapautui työvoimaa maataloudesta ja muuttoliike Ruotsiin alkoi kasvaa suureksi. Niinpä valtio päätti 1970-luvun alussa perustaa Kehitysaluerahasto Oy:n kanavoimaan luottoja kehitysalueilla toimiville ja aloittaville yrityksille. Tuolloin rahasto saattoi olla yrityksen ainoa luotonantaja ja helpotti siten merkittävästi pk-yritysten luotonsaantia. Kehitysalueiden ulkopuolella oli jo 1960-luvulta lähtien toiminut julkinen takausorganisaatio tarjoamassa vakuuksia pankkien myöntämille luotoille eli ratkaisemassa vakuupulaa. 

Kilpailiko Kera pankkien kanssa?

Rahamarkkinoiden vapautuinen 1980-luvun lopulla poisti rahan saantiin liittyvän ongelman. Runsas tarjonta, Neuvostoliiton hajoaminen ja markan devalvointi aiheuttivat suuren laman 1990-luvun alussa. Silloin luotiin Kehitysaluerahastolle suhdannelaina-järjestelmä sekä otettiin käyttöön valtiontakuukeskuksen suhdannetakaukset. Kun suhdannelainoille oli tarvetta myös kehitysalueen ulkopuolella, valtakunnallistettiin lainoitustoiminto ja yhtiön nimi muuttui Kera Oy:ksi. Kera jatkoi 1990-luvun ajan lainoitustoimintaa koko Suomessa ja saattoi edelleen olla pk-yrityksen ainoa luotottaja, eikä vakuuspula ollut ongelmana. Päätökset perustuivat omaan yritystutkimukseen, jonka korkeaa tasoa arvostettiin laajasti. Pankit kuitenkin viestivät, että Kera kilpailee heidän kanssaan. Osin tämä olikin totta, sillä kehitysalueilla myönnetyissä lainoissa oli valtion maksamaa korkotukea, jonka ansiosta pk-yrityksillä oli mahdollisuus saada edullisempaa lainaa kuin pankeista.

Finnvera rakennettiin torjumaan vakuuspulaa takauksilla

1990-loppupuolella tehtiin julkisella puolella rakenteellisia uudistuksia avustusten, oman pääomanehtoisten sijoitusten ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen suhteen. Niinpä 1999 aloitti toimintansa Finnvera Oyj, johon liittyivät Keran ja Valtiontakuukeskuksen toiminnot. Uuden yhtiön toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä todettiin mm., että toiminta pitää suunnata korjaamaan rahoitusmarkkinoiden tarjonnassa esiintyviä puutteita.

Lisäksi omistajaministeriö edellytti omissa tavoitteissaan, että vähintään 50 % vuosittaisesta rahoituksesta pitää myöntää takauksina. Yhtiön vuosittainen rahoitusvolyymi määriteltiin valtion vuosittaisissa tulo- ja menoarvoissa. Toki lisäbudjeteissa yhtiö sai tarpeen mukaan lisää myöntämisvaltuutta, mikäli rahoituksen kysyntä oli ennakoitua vilkkaampaa. Näin rakennettiin tiiviimpää yhteistyötä pankkien kanssa joko rinnakkaisilla luotoilla tai takaamalla pankkien myöntämiä luottoja. Edelleen oltiin torjumassa mahdollisen vakuuspulan aiheuttamaa ongelmaa rahoituksen saannissa. Tilanne säilyi suunnilleen entisellään aina 2000-luvun finanssikriisiin saakka. 

Kiristynyt sääntely vaikeuttaa pk-yritysten rahoituksen saantia

Rahoitusmarkkinat muuttuivat oleellisesti finanssikriisistä alkaneen sääntelyn myötä. Sääntely on kaiken aikaa lisääntynyt ja kiristänyt pankkien mahdollisuutta tai halukkuutta rahoittaa pk-yrityksiä, elleivät niiden reittaukset ole aivan huipputasoa. Lainaa ei siis saa, vaikka olisi vakuuksia, jos omavaraisuus tai kannattavuus on historian tilinpäätöksissä liian huono. Tämä tilanne on usein kasvuyrityksillä ja etenkin palvelualalla. Se koskee myös käänneyhtiöitä ja aloittavia yrityksiä.

Vakuuden tarjoaminen takauksilla ei siis enää olekaan oikea keino korjata rahoitusmarkkinoiden tarjonnassa esiintyviä puutteita. Takaustoiminnassa pankki määrittelee, mitkä yritykset voivat saada rahoitusta ja sulkevat rahoituksen ulkopuolelle kasvuhakuisia yrityksiä. Ne jäävät ilman tarvitsemaansa rahoitusta, kun julkinen erityisrahoitus on rajoittunut pääosin vain takauksiin tai se edellyttää päärahoittajan eli pankin mukaantuloa rahoitukseen jollain vaihtoehtoisella tavalla.

Kun lisäksi Finnveran päätöksenteko on jo pitkään perustunut pääosin pankkien toimittamiin aineistoihin, niin samalla oman yritystutkimuksen taso on päässyt rapautumaan. Jos oma analyysi johtopäätöksineen päätyisikin erilaiseen näkemykseen kuin pankilla on, niin kielteinen päätös on aika vaikea tehdä, jos hankkeessa on kohtuullisesti omaa rahaa ja riskinjako on neutraali eli 50/50 pankin kanssa. 

Erityisesti kasvuyritykset tarvitsevat siis nyt Keran kaltaista rohkeaa luotottajaa. Päätöksenteon pitää perustua omaan yritystutkimukseen, jossa toki voidaan hyödyntää ulkopuolisten kumppaneiden tekemiä analyyseja ja ennusteita, joissa otetaan pankeista poiketen huomioon myös lähivuosien ennusteet eli juuri ne asiat, joihin ulkopuolista rahoitusta haetaan.

Uutuutena mikroyritysten laina

Hieno avaus on uusi mikroyrityksille lanseerattu laina, mutta se on määrältään liian pieni ja rajattu vain mikroyrityksille. Toivottavasti positiiviseksi koetun kokeilujakson jälkeen Finnveralla on rohkeutta laajentaa kohdejoukkoa ja suurentaa lainamäärää muutamiin satoihin tuhansiin euroihin. Taloudelliset edellytykset suoran lainoitustoiminnan lisäämiselle ovat hyvät, kun otetaan huomioon budjettiraameihin kirjattu varaus luotto- ja takaustappiokorvauksille, nykyiset alhaiset toteutuneet tappiot sekä suuri kotimaan toiminnan rahasto.

Kari Villikka 
kari.villikka@nousucapital.fi

Kari Villikka on Nousu Capitalin Senior Advisor, joka auttaa asiakkaitamme erityisesti rahoitusstrategioiden tekemisessä, kasvurahaa hakevien yritysten analysoinnissa ja rahoituksen hakemisessa.  


Kilpailuta yrityksesi rahoitus ja säästä tuhansia euroja korkokuluissa

Anna meidän kilpailuttaa nykyinen vähintään 2 000 000 euron rahoituksesi tai olemassa oleva rahoitustarjouksesi ja varmista...

Rahoitusta peltiin vai pihviin? Yrityksen toimiala vaikuttaa myös rahoitukseen

Yrityksen perustamisvaiheessa saatetaan kirjata kaikki mahdolliset toimialat kaupparekisteriin. Eihän sitä koskaan tiedä, mikä juttu alkaa vetää ja...

Miten mulla on mennyt, miten menee nyt, miten menee tulevaisuudessa?

Maailman meno sitä, pessimismi tätä, yleinen suhdanne tuota. Kilpailutilanne on mielenkiintoinen ja tulevaisuus ja syksy sumuinen....

Hyvä rahoitusstrategia auttaa taklaamaan kasvun haasteita

Kun yritys tähtää kasvuun, tarvitaan realistinen rahoitusstrategia, joka avaa sitä, millaisia rahoituksellisia haasteita yritys tulee kasvussaan...

Kiitämme kiinnostuksestanne - “Ei pysty”

“Kiitämme kiinnostuksestanne pankkiamme kohtaan..." "Valitettavasti tämän tyyppiset yritykset eivät sovi luottopolitiikkaamme..." "Yrityksenne lähimenneisyyden tilanteesta johtuen..." "Toimittamistanne puutteellisista dokumenteista johtuen..." "Ei...

Arvottomat arvot

Viime vuosina tai jopa vuosikymmeninä on puhuttu paljon arvoista ja niinpä useimmat yritykset ovat sellaiset laatineet...

Rahoituksen kuolemansynnit - Osa 4

Juttusarjani yritysrahoituksesta jatkuu neljännellä "kuolemansynnillä", joka on usko kykyyn toteuttaa omat suunnitelmat ilman ulkopuolista rahoitusta. Tämä on läheistä...

Raha ratkaisee

Yrityksen kassanhallinta on kriittinen osa päivittäistä liiketoimintaa, sillä se varmistaa, että yrityksellä on tarpeeksi rahaa käyttöpääomatarpeisiinsa,...

Isot yritykset sanelevat tahdin

Kun suuryritykset venyttävät maksuaikojaan alihankkijoilleen, siitä alkaa ketjureaktio. Sen seuraava vaihe on, että toimitusketjun alihankkijat pidentävät...

Suomi nousuun – kuka rahoittaa yritysten kasvua?

Suomessa ei ole nähty talouskasvua viimeiseen 16 vuoteen. Näin sanoi väistyvä presidenttimme avatessaan valtiopäiviä. Ei sinänsä...

Yritysrahoituksen asiantuntijapalvelut. Ota yhteyttä.