Valtiovallan keväällä avokätisesti tekemät tukipäätökset yritysten tilanteen helpottamiseksi ovat jääneet yhä leviävän koronaepidemian jalkoihin. Finnveralle varatut takauslimiitit eivät ennakkoarvioista poiketen täyttyneet ja pankeissa tunnutaan painettavan entistä enemmän paniikkijarrua kaasun sijaan. Toki syykin on aika selvä ja ymmärrettävä; alati tiukkeneva säätely laittoi pankit varjelemaan vakavaraisuuttaan.
Suomalaisten pk-yritysten rahoitus on lähes kokonaan pankkivetoista. Suomalaisen yritysrahoituksen jakaa yli 70-prosenttisesti kaksi suurta pankkia: OP ja Nordea. Kesäkuun lopun markkinaosuuksissa OP on suurin (39 %) ja Nordea hyvä kakkonen (32 %). Hirveästi ei jää muille. Ja kun OP on erityisen vahva pk-yrityksissä ja maakunnissa, niin osuus nousee huikean korkealle.
Pankkien osavuosikatsaukset Q3:lta kertovat, että kasvua yritysrahoituksen luvuissa on ollut myös tänä vuonna. Tosin ne kertovat viimeisen 12 kk:n kasvusta, jossa on mukana myös viime vuoden viimeinen kvartaali sekä alkuvuoden vielä kohtuullisena jatkunut tilanne. Oikeastaan ainoa luku, joka tällä hetkellä vihjaa yrityksiltä tulleen palautteen lisäksi rahoituksen hyytymisestä, on uudet nostetut yritysluotot. OP kertoo tämän vuoden pk-yritysten nostojen pienentyneen edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen yli 13 %.
Merkittävin syy pankkien rahoituksen jarrutusliikkeeseen on tietysti selkeästi tiukentunut IFRS9-säätely. Keväällä pankit väänsivät niskat limassa maksuohjelmamuutoksia yritysten lainoihin. Sen seurauksena jouduttiin myös yritysten luokituksia määrittelemään uudelleen ja tässä tapauksessa tietenkin huonompaan suuntaan. Useissa tapauksissa tämä merkitsi ennakoivia alaskirjauksia lainoihin. Esimerkiksi OP kertoi omien alaskirjausten moninkertaistuneen aiempaan verrattuna.
Tässä hässäkässähän menee tietysti pesuveden mukana kaikenlaista kelvollistakin. Myös sellaisia yrityksiä, jotka olisivat saamassa tukea investointiin ja Finnveran vakuuskin olisi mahdollinen. Sijoittajatkin voisivat lähteä omalta osaltaan tukemaan näiden yritysten kasvunäkymiä. Mutta pankit eivät pysty hyödyntämään yritysten positiivisia tulevaisuuden näkymiä.
Suomalaisten pk-yritysten kasvurahoituksen varmistaminen vaatii täysin uutta ajattelua ja erityisesti päätöksiä. Pankkien tilanne tuskin muuttuu ihan lähiaikoina. Samaan aikaan sijoittajat etsivät kiivaasti kohtuuturvallisia ja –tuottoisia sijoituskohteita. Kysynkin, miksi esimerkiksi Finnveran takaukset on ikään kuin sementoitu vain pankkien käyttöön? Miksi takausmaailmaa ei voisi laajentaa myös muiden, yritysten menneisyyden lisäksi luotettavaan tulevaisuuden arviointiin pystyvien rahoituksen järjestäjien käyttöön?
Ja lopuksi pikku vinkki maan päättäjille. Sanotaan, ettei norsua kannata yrittää syödä kerralla. Lähdetään tässäkin hakemaan ratkaisuja pala kerrallaan. Silloin voi olla helpompaa saada läpi poliittisiakin päätöksiä.
Jari Heikkinen
Kirjoittaja on Nousu Capitalin Senior Advisor
LinkedIn
