Maailman meno sitä, pessimismi tätä, yleinen suhdanne tuota. Kilpailutilanne on mielenkiintoinen ja tulevaisuus ja syksy sumuinen. Tällaisessa ristiaallokossa pitäisi vielä tehdä viisaita päätöksiä. Isojen ja pientenkin päätösten tekeminen epävarmuuden vallitessa on haastavaa.
Jos ei tehdä mitään, se on myös iso päätös. Tekemättömyys perustuu useimmiten siihen, että tulevaisuudessa nähdään vain uhkia. Mutta jos on uhkia, niin on aina myös mahdollisuuksia. Ehkä oleellisinta onkin tiedostaa, perustuvatko uhat tunteeseen vai faktaan. ”Numbers don’t lie”, sanovat amerikkalaiset talousihmiset. Numeroiden avulla on mahdollista faktatietoon perustuen selvittää otsakkeen kaksi ensimmäistä kysymystä, eli miten mulla on mennyt tähän saakka ja miten menee juuri nyt.
Nämä numerot, eli tulos, tase ja kassavirta, ovat myös euroja. Ne kertovat, miten rahat ovat riittäneet ja miten tavoitteet on saavutettu. Eikä siinä vielä kaikki. Numeroista voi laskea erilaisia tunnuslukuja, jotka puolestaan kertovat, miten yrityksen omavaraisuus on kehittynyt. Mutta miten minulla on sitten mennyt, onkin jo paljon laajempi kysymys. Tähän parhaiten antaa vastauksen pankkien luottokelpoisuusarvio, jota myös kutsutaan ratingiksi tai luokitukseksi. Palataan siihen myöhemmin tekstissä.
Oleellisin asia on kuitenkin tieto siitä, riittävätkö rahat kassassa nyt ja tulevaisuudessa. Kassa on jokaisen yrityksen sydän ja kassavirta verenkierto. Niiden häiriöt tai loppuminen johtavat pahimmillaan yrityksen loppuun, eli konkurssiin. Tämä lienee jokaiselle yrittäjälle kristallinkirkasta. Kysymys kuuluukin, onnistuuko kassan ja kassavirran ennustaminen?
Lyhyellä tähtäyksellä varmasti, mutta strategiatasolla (=tilikausien yli) ennustaminen onkin jo vaikeampaa. Mahdotonta jopa monien mielestä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä jos yrittäjällä on jonkinlainen käsitys liikevaihdon kehityksestä, voidaan asiantuntijan ja oikeiden työkalujen avulla ennustaa kassan kehitys luotettavasti tekemällä esimerkiksi kolme erilaista skenaariota. Näistä huonoin kuvaa tilannetta, jossa myynti ei kasva lainkaan ja paras skenaario taas sitä tilannetta, jossa myynti kasvaa merkittävämmin. Näin saadaan syntymään todennäköisimmin toteutuva ”tuloshaarukka”. Loppu onkin sitten ”mekaniikkaa” taseen ja kassavirran suhteen.
Tällä tavalla saadaan myös selville, kuinka paljon yritys tarvitsee rahoitusta. On hyvä muistaa, että tulorahoitus on myös rahoitusta siinä missä pankkilainakin. Oleellisinta on edelleenkin se, rahoituslähteestä riippumatta, riittääkö kassassa rahat nyt ja tulevaisuudessa.
Jos ja kun yritys tarvitsee kasvuun ulkopuolista rahoitusta, on rahoittajan kannalta keskeisen tärkeää ennustaa ja ymmärtää yrityksen maksukyvyn kehitys, eli luottokelpoisuus. Luottokelpoisuutta kuvaa aiemmin mainittu rating eli luokitus. Harmi vaan on se, että pankit eivät luokitustaan kerro, vaan vastaus on ikävän usein kielteinen luottopäätös.
Nousu Capital on kehittänyt Nousuluokituksen, joka on erityisesti pk-yritysten rahoitusta varten kehitetty luottoluokitus. Nousuluokitus mittaa erittäin hyvin yritysten kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Nousuluokituksen kehittämisessä on varmistettu sekä tieteellinen että käytännöllinen toimivuus. Nousuluokitus kuvaa hyvin pankkien kehittyneempiä luokitusmalleja.
Nousuluokittelun ovat kehittäneet professori Erkki K. Laitinen ja professori Teija Laitinen Vaasan yliopistosta yhteistyössä Nousu Capitalin asiantuntijoiden kanssa. Erkki K. ja Teija Laitinen ovat kansainvälisesti arvostettuja laskentatoimen tutkijoita, joilla on kymmenien vuosien kokemus yrityksen riskiä mittaavien erilaisten tilastollisten mallien kehittämisestä.
Nousu Capitalin työkalujen ja Nousuluokituksen avulla saadaan selville yrityksen luottokelpoisuus ja ennen kaikkia se, mitä toimenpiteitä tarvitaan luottokelpoisuuden parantamiseksi.
Mikäli aihe kiinnostaa, Nousu Capitalin asiantuntijat auttavat mielellään.
