Kun sijoitat yrityslainoihin, on sinun arvioitava kohteen riskiä. Yksi tapa riskin arviointiin on tutkia luottotappioriskiä eli millä todennäköisyydellä yritys pystyy maksamaan lainansa takaisin. Vielä tarkemmin ajateltuna; pystyykö yritys maksamaan lainansa maksusuunnitelman mukaisesti takaisin?
Mikäli yrityksellä on olemassa oleva vahva kassavirta verrattuna lainan maksusuunnitelmaan, on takaisinmaksukyvyn todennäköisyyden arviointi helppoa. Jos taas kassavirta on vasta kehittymässä ja heikko, takaisinmaksukyvyn todennäköisyyden arviointi onkin jo merkittävästi vaikeampaa, ellei jopa mahdotonta.
Olisi loogista ajatella, että kehittyvän tai heikon kassavirran tilanteessa ongelmaa ei ole, jos sijoittaja saa yritykseltä vakuuden lainalle. Näin yksinkertaista yrityslainoihin sijoittaminen ei kuitenkaan ole. Vakuus ymmärretään usein väärin kaiken kattavana ja varmistavana osana lainasopimusta. Ainoa vakuus, joka näin voisi toimia, on lainan pääoman suuruinen talletus tilille. Tällainen vakuus ei ymmärrettävästi kuulosta kovin tehokkaalta yrityksen kannalta ajateltuna. Mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa sijoittajalta jää saamatta lainan erääntyneet korkotuotot, vaikka vakuus itse lainalle löytyisikin. Tässä piileekin koko vakuusajattelun keskeisin ongelma. Korkotuotto tai -tappio on aina ajan funktio.
Miten toimii yleisimmin käytetty vakuus, kiinteistön kiinnitys? Kiinteistökiinnityksiä annetaan yleisesti useille eri rahalaitoksille. Pankin ulkopuoliset rahoittajat saavat monesti jälkipään kiinnityksiä. Tämä ei sinällään ole mikään ongelma, vaan ongelma muodostuu vasta siinä vaiheessa, jos ko. kohdetta maksukyvyttömyystilanteessa realisoidaan, eli myydään.
Kohteen realisointi voi alkaa vasta sen jälkeen, kun maksukyvyttömän yhtiön omaisuus ja konkurssipesä on selvitetty. Velkasaneeraushakemukset viivästyttävät helposti prosessia. Kiinteistökiinnitysten haltijoiden on päästävä yhteisymmärrykseen kohteen myyntihinnasta ja –ehdoista. Käytännön kokemus on osoittanut, että aikaa kuluu helposti useita vuosia siitä hetkestä, kun lainan lyhennykset ja koron maksaminen ovat loppuneet, siihen hetkeen, kunnes kiinteistökiinnityksen mukainen suoritus on tullut lainan antajan tilille. Kiinteistökiinnityksen haltija joutuu olemaan tämän ajan täysin ilman rahasuorituksia, eli ilman korkoa ja lyhennystä.
Kannattaa myös pohtia, mitä kiinteistön myyntihinnasta voi jäädä realisointikulujen ja kärkipään kiinnitysten haltijoiden osuuden jälkeen jäljelle. Usein ei mitään, koska ”realisointihinta” voi olla alle puolet ”käyvästä arvosta”. Sama logiikka pätee myös muiden vakuuslajien osalta, paitsi omavelkaisen takauksen suhteen. Omavelkaisen takauksen realisointiprosessi tarkoittaa usein oikeusprosessia ja inhimillisiä tragedioita.
Käytännön tasolla mikään vakuuslaji ei ole ratkaisu kassavirran puutteeseen. Tämän vuoksi tehdessäsi sijoituksia perehdy aina huolellisesti yrityksestä tehtyihin analyyseihin. Seitsemän eri tunnuslukuennusteen perusteella tehty Nousuluokitus, eli laskemamme tilastollinen todennäköisyys lainan takaisinmaksukyvystä on paras työkalusi yrityksen arviointiin.
Esa Närhi on Nousu Capitalin rahoituskierroksista vastaava johtaja.
