Ministereistä lähtien on päivitelty, miksi yritykset eivät ole hyödyntäneet Finnveran jättimäisiä, 12 miljardin euron valtuuksia yritystakauksiin. Takaukset ovat lisäksi vakuudettomia ja kattavat korkeimmillaan jopa 90 % lainasummasta. Niiden pitäisi olla yrityksille itse asiassa jopa edullisia, jos vaihtoehtona on selvitystila ja konkurssi.
Yleisin selitys on ollut, että yritykset ja yrittäjät hakevat mieluummin vastikkeettomia tukia, kuin ottavat lisää lainaa. Tämä saattaa olla osaksi tottakin, koska ilmainen on tietysti houkuttelevampaa kuin maksullinen.
Selitys saattaa löytyä myös muualta. Marssijärjestyksen on ilmoitettu olevan sellainen, että lainaa ja Finnveran takausta tarvitseva yritys on ensin yhteydessä omaan pankkiinsa. Sen jälkeen pankki välittää lainan eteenpäin Finnveralle takausta varten.
Nyt on sieltä täältä alkanut kuulua, että ongelma ei aina olekaan siinä, etteivätkö yritykset olisi valmiita hakemaan lainoja ja Finnveran takausta. Sen sijaan ongelma on usein siinä, että pankit ovat vastahakoisia viemään lainoja takausta varten Finnveralle. Pankit vetoavat epävarmoihin näkymiin ja eivät siksi uskalla vaarantaa tasettaan. Pankit välittävät lainan Finnveralle vain siinä tapauksessa, että yritys on pankin omilla kriteereillä rahoituskelpoinen. Yrityksellä olisi kuitenkin lainalle lähes täysimäärinen valtion takaus, joten pankin luottoriskin kannalta lainalle myöntämiselle ei pitäisi olla ongelmaa. Finnveran takaus muuttuu tällöin täytetakauksen tyyppiseksi, joka ei oikeastaan vaikuta pankin riskiarviointiin.
Koronakriisin kourissa kärvistelevät yritykset, joilla on kassa tyhjä ja jotka tarvitsisivat Finnveran takauksena avulla lainaa, täyttävät harvoin pankin rahoituskelpoisuuden kriteerit. Tilanne on hieman samantyyppinen kuin takavuosina, jolloin opiskelija ei ’kokonaisarviointiin’ perustuen aina saanut pankilta opintolainaa, vaikka lainalla olisi ollut valtion takaus.
Näyttää siltä, että pankit eivät ole ainoa oikea kanava takausten jakeluun, koska pankkien näkökulmasta takaukset eivät näytä houkuttelevilta. Pankkien käyttäytyminen on ymmärrettävää, koska porkkanaa tai keppiä takauksen hakemiselle ei ole.
Takausten jakelu kannattaisi järjestää eri tavalla. Se voitaisiin tehdä esim. valtion laitosten tai joukkorahoittajien avulla. Esimerkiksi Nousu Capitalilla olisi siihen täysi valmius. Nykytavalla lainat taataan, mutta niitä ei jaeta.
Seppo Kankaanpää
Seppo Kankaanpää on Nousu Capitalin toimitusjohtaja
LinkedIn
