Yritysten investointien käynnistymistä odotellaan jälleen kieli pitkällä. On mielenkiintoista nähdä, nousevatko vanhat tutut rahoituksen esteet jälleen pinnalle. Vakuudet ja rahan hinta ovat olleet yritysten kestosuosikkeja, kun keskustellaan rahoituksesta ja sen edellytyksistä. Tämä siitäkin huolimatta, että rahoitusmahdollisuuksia on olemassa enemmän kuin koskaan.
Suomalaiset yritykset ovat olleet vahvasti kytköksissä pelkkään pankkirahoitukseen, johon on sitoutettu yrityksen kaikki mahdolliset vakuudet, samoin yrittäjän ja omistajan asunnot ja kesämökit. Päälle vielä Finnveran takaus. Millä sitten hoidetaan uudet investoinnit ja tilapäiset rahoitustarpeet, kun kaikki vakuudet ovat kiinni ja pankkien vakuusvaateet tiukkenevat sääntelyn myötä?
Perinteisesti lainarahasta maksettava korko on mielletty ikään kuin ylimääräiseksi menoeräksi, vaikka se on normaaliin toimintaan kuuluva kulu. Rahan hinta on Suomessa edelleen tosi edullista, eikä se ole kovinkaan suuri menoerä yrityksen tilinpäätöksessä. Hinnasta puhuminen on vanha perinne.
Vakuuksiin on tullut apuja erilaisten EU-pohjaisten takausten muodossa Finnveran lisäksi. Tosin eiväthän ne poista omien vakuuksien sitoutumista, jos ne ovat valmiiksi pankissa. Takaajatkin haluavat käyttää niitä oman takauksensa osalta. Ihannetilanne yrityksessä olisi se, että vakuuksia olisi aina jemmassa vapaana mahdollisia äkillisiä tarpeita varten.
Yrityksessä kannattaa ottaa kaikki rahoitusvaihtoehdot pöydälle heti suunnittelun alkuvaiheessa. Kun yrityksen omat varat, omistajien sijoitukset ja saatavilla olevat lainat ynnätään yhteen, saattaa jäädä selkeää rahoitusaukkoa ja etenkin vakuusaukkoa. Sitä varten rahoituslaskelmassa pitää olla paikka myös muulle vakuudettomalle rahoitukselle, jonka järjestäminen kannattaa käynnistää samaan aikaan kuin muukin suunnittelu.
No entä se hinta ja korkopisteen syndrooma? Suomalainen tapa on tuijottaa korkoprosenttia pilkun jälkeisiä lukuja myöten. Toki vakuudellinen laina on yleensä halvinta. Jos siihen lisätään takauksia, hinta alkaa nousta. EIR-takauksissa asiakas saa kyllä jonkinlaista “korkoetua” pankin aika leveällä pensselillä maalaamasta korkomarginaalista.
Jos yritykselle tulee vaikkapa Nousu Capitalin järjestämä kasvulaina, niin se ei taidakaan olla niin posketon, kun sitä verrataan pankin hintaan takaajien höystämillä palkkioilla. Jos prosentti sadastatuhannesta on tuhat euroa, niin eihän se ole kuolettava investoinnin hyötyyn verrattuna.
Me Nousu Capitalissa tuotamme rahoituksen lisäksi yrityksille myös hyvää analyysia ja ennusteita, joista näkee, onko rahoituksen hinnalla merkittävää vaikutusta yrityksen menestykseen.
Jari Heikkinen
Kirjoittaja on Nousu Capitalin Senior Advisor
LinkedIn
