Korko on ollut tuttu sana viimeisen vuoden talousuutisissa. Eikä ihme, onhan se aika mörkö, joka on kaatanut yrityksiä sekä laittanut asuntotuotannon ja -kaupan polvilleen. Moni muukin asia on mennyt poskelleen salakavalan koron hiipiessä kaikkiin kustannuksiin. Mutta onko korko oikeasti niin korkealla kuin annetaan ymmärtää?
Ken on elänyt ja muistaa 90-luvun tosi vaikeita aikoja, niin muistaa varmasti myös, että tuolloin nykyisten yksinumeroisten korkojen eteen saattoi laittaa ykkösen eteen. Sen jälkeen mentiin vaihtelevalla laskukaavalla, kunnes saavutettiin nollaraja. Noin seitsemän iloisen vuoden aikana unohdimme vanhat ikävät ajat ja tuudittauduimme matalaan korkoon ja jopa nollakorkotasoon.
90-luvun laskukauden aikana korkojen suojaamiseksi kehitettiin välineitä, joilla myös pk-yritykset ja jopa yksityiset lainanottajat saattoivat suojata asuntolainojaan merkittävältä koron nousulta. Nyt on tietysti se aika, jolloin katsomme, ketkä ovat onnistuneet suojauksissa.
Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen totesi joku aika sitten televisiossa, että korothan ovat varsin normaalilla tasolla. Voisikin sanoa, että suunnilleen sillä tasolla, johon olisi pitänyt varautuakin. Asuntolainoissa asia on pitänyt testatakin lainaa otettaessa stressitestillä.
Mieleen tulee, onko tämä muistettu myös etenkin pienempien yrittäjien osalta, kun korko on nyt kerran päässyt yllättämään. Vai onko jouduttu turvautumaan lainaa otettaessa “pikavippaajiin”, joiden korko onkin ollut esimerkiksi “korko alkuperäiselle pääomalle lyhennyksiä huomioimatta"?
Vastaus voisi olla, että ei mitenkään, kun se on jo noussut. Korkotaso jatkanee tulevaisuudessakin liikkeitään, joita pitää pystyä hallitsemaan. Yrityksille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, joilla voi hallita oman pitkäaikaisen rahoituksen korkovaihteluita. On korkoputkea, korkokattoa ja koronvaihtosopimusta.
Takavuosina moni yritys ajatteli, että suojauksella varmistetaan aina matalin mahdollinen korkotaso. Ammattilainen saattaisi sanoa asian kuitenkin niin, että tavoitteena on pienentää korkokulujen vaihtelua pitkällä aikavälillä, eikä tärkeintä ole lyhyen ajan korkokustannusten minimointi. Vaikka korot ovatkin tietyllä tasolla tällä hetkellä, jotain voi kuitenkin tehdä. Kuulin äskettäin vinkin siitä, että korkopohjaa kannattaisi ehkä vaihtaa, kun pitkät korot ovat alle lyhyiden. Tieto ei ole “hevosmiesten tietotoimistosta”.
Korolla on vaikutusta moneen asiaan, mutta se ei taida yksin aiheuttaa yritysten vaikeuksia tai kaatumisia. Monesti ne syyt ovat vähän syvemmällä yrityksen toiminnassa ja ovat olleet näkyvissä jo jonkin aikaa. Korkojen nousu näyttää saavuttaneen taittopisteen. Siitä huolimatta on saatu terveellinen muistutus korkojen liikkeistä sekä tarpeesta suunnitella ja suojautua.
Niin ja se mörkö. Sehän on satuhahmo. Meillä Nousu Capitalissa ei uskota mörköihin. Mutta joulupukkiin kylläkin. Näin joulun lähestyessä pyrimme auttamaan teitä hyvät asiakkaamme ja etsimään parhaat lahjat - tai siis rahoitusvaihtoehdot.
Jari Heikkinen
Kirjoittaja on Nousu Capitalin Senior Advisor
