Siihen aikaan, kun tein paljon PowerPoint-esityksiä, tulin usein kirjoittaneeksi ”rajoitus” tai ”rajoittajat” silloin, kun tarkoitus oli puhua rahoituksesta tai rahoittajista. Syy oli yksinkertaisesti se, että kirjaimet "h" ja "j" ovat vierekkäin näppäimistössä. Olen viime aikoina pohdiskellut sitä, ovatko pankit nykyään enemmän rajoittajia vai rahoittajia.
Yleinen toteamus pankeilta on, että kunhan kassavirta ja omavaraisuus ovat kunnossa ja vakuudet ovat riittävät, lainaa kyllä saa. Harmi vain, että lisääntyneen sääntelyn myötä nämä kriteerit ovat merkittävästi kiristyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että pankit yrittävät noukkia rusinoita pullasta, eivätkä ne ole halukkaita jakamaan asiakkuutta toisen pankin kanssa. Ja voi sitä yritystä, joka on joutunut pankkinsa tarkkailuluokalle.
Vuosittaisten pk-barometrien mukaan noin 80 % yrityksistä toimiikin omavaraisesti, eivätkä ne edes aio hakea ulkoista rahoitusta. Talouden kasvu jääkin pitkälti näiden yritysten kasvuhalukkuuden varaan. Mutta onko niillä riittävästi halua käyttää esimerkiksi velkavipua kasvun kiihdyttämiseen, vaikka siihen olisi olemassa realistiset mahdollisuudet?
Rahoituksen saatavuudesta on kirjoitettu viime päivinä paljon mm. Kauppalehdessä. Toimittaja Matti Kankare nosti kirjoituksessaan 2.10.2025 esille, miten yritykset ovat itse valmistautuneet rahoituksen saamiseen. Nordean pk-yritysten Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Nina Luomanen antoi Kauppalehdessä 3.10.2025 vinkkejä lainan hakua suunnittelevalle yrittäjälle. Näitä olivat mm. seuraavat: huolehdi yrityksen maksukyvystä eli kannattavuudesta ja omavaraisuudesta, laadi perusteellinen ja realistinen liiketoimintasuunnitelma, varmista rahoituskelpoisuutesi ennen lainahakemuksen jättämistä unohtamatta myöskään omarahoitusosuutta. Varaudu myös perustelemaan liiketoimintaasi.
Finanssiala ry:n Veli-Matti Mattila jatkoi aiheesta Kauppalehdessä 7.10.2025 todeten, että lainan myöntäminen on pankille aina riski, mutta sopivan suuruinen riskinotto toki kuuluu pankin liiketoimintaan, kunhan lainan hakijan liiketoiminnan perusta on kestävä.
Yhteistä näissä kaikissa kirjoituksissa oli se, että rahoituksen hakemiseen ja sen valmisteluun pitää panostaa. Jo ensimmäisissä neuvotteluissa rahoittajien kanssa on kyettävä kertomaan selkeästi suunnitelma, sen vaatimat investoinnit tai toimenpiteet, miten ne aiotaan rahoittaa, mitä vakuuksia on käytettävissä ja minkälaista kasvua, kannattavuutta ja kassavirtaa suunnitelmalla tavoitellaan.
Tarvitaan siis aikaa ja vaivaa, ennen kuin päästään toivottuun ratkaisuun. Kattavan rahoitushakemuksen pitäisi myös haastaa rahoittaja perehtymään asiaan tarkemmin, jottei hän muodosta kantaansa vain historiatietoihin perustuen. Pahin vastaus, minkä rahoittaja (tai rajoittaja) voi antaa, on ympäripyöreä toteamus, että kokonaisarvion perusteella rahoitusta ei voida myöntää. Yrittäjä kuitenkin tarvitsisi tarkempaa tietoa siitä, millä edellytyksillä rahoitus voisi järjestyä.
Yrittäjän oma aika on usein kriittinen tekijä yrityksessä. Se kannattaa aina käyttää liiketoiminnan pyörittämiseen ja ostaa rahoituksen hakemiseen liittyvät tehtävät ulkopuoliselta toimijalta. Tässä me voimme auttaa laatimalla esim. erilaisia skenaariolaskelmia siitä, miten liikevaihto ja kannattavuus voivat lähitulevaisuudessa kehittyä ja paljonko suunnitelmat vaativat rahoitusta. Tarvittaessa otamme myös ulkopuolisen rahoituksen hakemisen hoitaaksemme. Eli otapa vaan rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme.
Kari Villikka
kari.villikka@nousucapital.fi
Kari Villikka on Nousu Capitalin Senior Advisor, joka auttaa asiakkaitamme erityisesti rahoitusstrategioiden tekemisessä, kasvurahaa hakevien yritysten analysoinnissa ja rahoituksen hakemisessa.
