Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusasema ja pankkien luotonanto ovat olleet keskustelun aiheena Suomessa jo vuosia. Pankkien johto – esimerkiksi Timo Ritakallio – on kertonut, että rahoituskelpoiset yritykset saavat rahoitusta. Luotonannon pitää kuitenkin olla vastuullista ja edellytykset on oltava aina kunnossa: kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus. Toisaalta järjestöt, kuten Suomen Yrittäjät raportoivat, että merkittävä osa pk-yrityksistä ei saa rahoitusta erityisesti kasvuhankkeisiin.
Kasvavien yritysten paradoksi on vakavaraisuuden sulaminen kasvun myötä. Taseen kasvaessa kasvun heikentämä tulos ei riitä pitämään vakavaraisuutta riittävällä tasolla eli minissään n. 20 %:ssa, jolloin jo tällä perusteella luoton myöntäminen on pankille mahdotonta.
Julkisen keskustelun mukaan yritykset kokevat, että pankki ei aina tarjoa systemaattista neuvoa tai kasvuhankkeen rahoitusvalmiuden rakentamista. Ohje on pikemminkin, että “täytä meidän lomakkeemme ja näytä luvut”. Kasvun rahoittamisessa tarvitaan lähes aina omaa pääomaa, joko omistajien taskusta tai ottamalla mukaan vähemmistösijoittaja. Oman pääoman ehtoisen rahan mukaantulo helpottaa tai mahdollistaa lainan saannin. Luottopäätöksen osana voikin olla edellytys hankkia oman pääoman ehtoista rahoitusta.
Pankkien asiakasvastaavilla tulisi olla valmiudet neuvoa yritystä. Yritykset toivovat suuntaviivoja siitä, miten edetä, mitä pitää muuttaa ja kuinka tuottaa pankille relevanttia materiaalia. Näitä ovat esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma, kassavirtalaskelmat ja -ennusteet, vakuudet, riskien ja investointiesitys.
Asiakasvastaavan merkitys rahoitushakemuksen etenemisen suhteen on keskeinen. Mikäli asiakasvastaava ei usko yrityksen hankkeeseen, hanke ei etene. Pelkkä usko ei kuitenkaan riitä, vaan asiakasvastaavalla pitää myös olla rohkeutta esittää hanke luottopäättäjille. Esittämiseen tarvitaan huolellisesti tuotettu dokumentaatio suullisen perustelun lisäksi.
Sekä yrityksen että asiakasvastaavan kannalta voi olla järkevää, että asiakasyritys turvautuu puolueettoman asiantuntijan apuun. Asiantuntija pystyy arvioimaan jo etukäteen hankeen realistisuutta ja luomaan tarvittavan datapohjan ja materiaalit. Näin toimimalla on mahdollista välttää ikävä pankin vastaus: ”Kokonaisarvioon perustuen emme voi myöntää luottoa”. Huolellisella dokumentoinnilla ja asiantuntijaa käyttämällä saadaan myös aikaan rakentavaa keskustelua rahoittajan ja rahoitettavan yrityksen välillä. Pankki voi ottaa hallittuja riskejä ja rahoittaa hyviä hankkeita. Kasvuyrityksen on taas pystyttävä osoittamaan uskottava tie investoinnista takaisinmaksuun.
Kasvun rahoittaminen vaatii ennakointia, huolellista dokumentaatiota ja realistisesti tehtyjä ennusteita erityisesti kassavirran ja käyttöpääoman osalta. Rahoittajista riippumattomat Nousu Capitalin asiantuntijat auttavat varmistamaan, että rahoitus ei jää kasvun esteeksi, vaan siitä tulee mahdollistaja.
Esa Närhi
esa.narhi@nousucapital.fi
Artikkelin kirjoittajalla on yli 30 vuoden kokemus erilaisten rahoituslaitosten ja pankkien luottopäätösprosesseista sekä luoton esittelijän että luotto- ja rahoitusjohdon päättäjän roolissa.
